Inspiroidun aina syksyllä.
Sen tuomat
värit, tuoksut, hämäryys, tunnelma ja maut.
Kaikilla niillä on suuri paikka tässä sydämessä.
Mukava istua mättäällä ja ihastella eri värejä,
ja samalla maistella punaisia puolukoita.
Harmittavan vähän vain aikaa mättäällä istumiselle...
Onneksi vaahterat loistavat väreillään myös kaupungissa.
Syksyä ei tarvitse etsiä
tai hakkia.
Se tulee aina luokse.
Äidin vatutkin tuli luokse vasta näin syksyllä...
Maistuivat muistolle kesältä.
Minäkin kaipaan mättäälle mutta aina tuntuu olevan jo valmiiksi sovittuja menoja ja kiireitä. ihanaa lauantain jatkoa! :-)
VastaaPoistaMättäällä istuminen kyllä rauhoittaa mukavasti! Toivottavasti pääset vielä istuskelemaan joku päivä, ja nauttimaan syksystä :))
Poista